Tampere

Helsinki

FinEst link

Kirja

 

 

Tampereen raitiotien infran ja kaluston hankinta

Tilaajan eli Tampereen kaupungin asiantuntija raitiotien hankintamuodon suunnittelussa, infra-allianssin ja kaluston hankinnassa sekä allianssin kehitysvaiheen infrasuunnit­te­lussa 2010–2017.

Hankkeen kokonaislaajuus oli noin 390 M€, mikä koostui Raitiotieallianssin noin 285 M€:n tavoitekustannuksesta ja noin 105 M€:n vaunu- ja kunnossapitohan­kinnasta.

Alkutiedon osaaminen elinkaariperiaatteessa toi Tampereen kaupungille noin 140 M€:n hyödyn rai­tio­vau­nu­hankinnassa verrattuna perinteiseen, vaunujen hintaan perustuvaan hankintatapaan.

Tampereen raitiotie valmistui siten, että koeliikenne matkustajien kanssa alkoi 10.5.2021 ja kaupallinen liikenne kahdella linjalla 9.8.2021. Valmiissa raitiotiessä tulee hyvin esille Alkutiedon määrittelemä raitiotiejärjestelmän arkkitehtuuri sekä infraratkaisuissa että vaunukalustossa.

Raitiotien radan ja varikon rakentaminen käynnistyi vuoden 2017 alussa. Raitiovaunu­jen kilpailutus ratkesi syksyllä 2016. Hankintavalituksen jälkeen 19 vaunun ja 10 vuo­den kun­nos­sapidon han­kin­ta­so­pi­mus optioineen allekirjoitettiin 16.10.2017. Raitiovau­nujen suun­ni­teltu käyttöikä on 40 vuotta ja kun­nos­sapitosopimus voidaan laajentaa 40 vuoteen asti. Hankintasopimus sisältää option 46 vaunun hankintaan.

Raitiotiehanke käynnistyi 16.6.2014, kun kaupunginvaltuusto päätti toteuttaa raitiotien. Syksyllä 2014 selvitettiin raitiotien teknistaloudellisiin ominaisuuksiin ja Tampereen aika­tau­luun par­hai­ten sopiva hankintamuoto. Työ sisälsi raitiotiejärjestelmän ominai­suuksien ja reunaehtojen sel­vit­tä­mi­sen hankintaa valmistelleelle työryhmälle. Kun han­kin­tamuodot oli valittu, työ jatkui hankinta-asia­kir­jo­jen laadinnalla raitiotiejärjestel­mälle ominaisten teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen osalta. Kalusto­hankinnassa asiakirjojen päävastuu oli Alkutieto Oy:llä. Toimeksiantoon kuului myös osallistuminen tarjouskilpailun arviointiryhmiin ja voittajien valintaan.

Infra-allianssin hankinta päättyi kesäkuussa 2015, jonka jälkeen välittömästi alkoi allianssin ke­hi­tys­vai­he. Alkutiedon tehtävä jatkui kehitysvaiheen raitiotieteknisenä ja -taloudellisena asiantuntijana ja suun­nittelijana. Kehitysvaihe valmistui syksyllä 2016, jonka jälkeen kau­punginvaltuusto teki lopullinen rai­ti­o­tien toteutuspäätöksen 6.11.2016. Rakennustyöt alkoivat vuoden 2017 alussa. Alkutiedon työ jatkui allianssin asiantun­tijana.

Kalustohankinta toteutettiin neuvottelumenettelyllä. Hankintapäätös syntyi syksyllä 2016 ja mark­ki­na­oi­keus ratkaisi päätöksestä tehdyn valituksen Tampereen hyväksi lokakuussa 2017. Hankintasopimus allekirjoitettiin 16.10.2017. Alkutiedon toi­mek­siantoon kuului tarjous­pyyn­nön tekninen aineisto ko­ko­nai­suu­dessaan sekä aineiston englanninkielinen käännös, sopi­muksen valmistelu yhdessä lainopillisen avustajan kanssa, vastuu neu­vot­te­luis­ta tek­nisten kysymysten osalta ja hankintaratkaisu sekä so­pi­mus­kat­sel­mus. Toimeksianto jatkui va­li­tus­pro­sessiin liittyvien asiakirjojen laati­misella teknisten ja kau­pal­lis­ten perusteiden osalta.

Työn yhteistyökonsultteina olivat Vison Alliance Partners Oy, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Inspira Oy ja Sweco PM Oy.

 

Raitiovaunujen uushankinta Helsinkiin

HKL-liikelaitoksen raitioliikenneyksikön uusien raitiovaunujen hankintaprosessien konsultointi useilla sopimuksilla.

Pitkäaikainen sopimus alkaen syksystä 2008. Työ sisälsi aluksi vaunun kon­sep­tisuunnittelua, tar­jo­us­asia­kirjojen valmistelua, tarjousten arviointia, hankintasopi­muksen valmistelua, hankintaratkaisun sekä esisarjavaiheen loppuunsaattamisen tuen. Hankintapäätös 40 vaunusta tehtiin 2011. Hankintaoptioita on lunastettu 30 perus­vaunua ja 52 alkuperäistä vaunua pidempää versiota Raide-Jokerille sekä Laajasalon raitioliikenteeseen.

Hankinnan kehitettiin matalalattiaraitiovaunu, jossa ei ole ongelmia, joita Helsingissä oli havaittu aiemmin hankituissa moninivelvaunuissa. Alkutieto osallistui jo varsinaista hankintaa edel­tä­nee­seen suunnitteluvaiheeseen.

Hankintapäätöksen jälkeen kilpailutettiin vaunun muotoilu, jossa Alkutiedon tehtävänä oli kilpai­lu­tus­asia­kir­jojen laadinta ja hankintaratkaisun valmistelu.

Myöhemmin Alkutieto Oy on konsultoinut vaunujen tyyppihyväksyntä- ja vastaanottovaiheita.

Kahden prototyyppivaunun vastaanotto ja koeajot alkoivat 2013. Sarjatuotannon vau­nu­jen toimitukset alkoivat 2015. Vaunuoptioiden kanssa toimitukset jatkuvat edelleen.

Vuoden 2020 alusta on alkanut uusi sopimus HKL:n seuraavasta raitiovaunuhankinnasta.

Työn tilaajana oli HKL:n raitioliikenneyksikkö, jossa työstä vastasi ensimmäisessä hankintavaiheessa kalustopäällikkö Ollipekka Heikkilä.

 

Tampereen ja Turun katuraitiotien yleissuunnittelu

Tilaajan asiantuntijakonsultti raitiotien suunnittelussa ja yleissuunnitelmien hankinnassa ja to­te­u­tuk­ses­sa 2010–2014. Työ sisälsi raitiotien teknisen määrittelyn, tarjouspyyntö­asiakirjojen valmistelun, suun­nit­te­lu­työn kilpailutuksen sekä suunnittelun valvonnan ja tilaajan avustamisen työn yksityiskohdissa ja vii­meis­te­lys­sä. Työ alkoi Tampereen kaupungin toimeksiantona. Turun kaupunki liittyi myöhemmin yleis­suunnittelutyöhön.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti siirtymisestä yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja raitiotien to­te­u­tuk­sen kilpailutukseen 16.6.2014. Turku lykkäsi päätöksentekoaan. Raitiotie käsiteltäneen kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa lokakuussa 2018.

Yleissuunnitelman yhteistyö­kon­sult­teina toimivat Ramboll Finland Oy ja WSP Finland Oy.

 

Tallinnan rautatietunneli

Alkutieto osallistui syksyllä 2017 FinEst Link technology challenge ideakilpailuun rautatietunnelista Helsingin ja Tallinnan välille. Kilpailun lähtökohtana oli viranomaisten teettämä suunnitelma rau­ta­tie­tun­ne­lis­ta Helsinki-Vantaan ja Tallinnan Ülemisten lentokenttien välille. Kilpailuun osallitui 7 työtä, jotka esiteltiin FinEst link -seminaarissa Tallinnassa 7.2.2018. Kilpailussa ei jaettu sijoituksia eikä palkintoja.

Alkutiedon kilpailutyön lähtökohtana oli tunnelin liiketoimintamalli. Merkittävä havainto oli, että tunneli voidaan tehdä niin, että se mahdollistaa päivittäisen työmatkaliikenteen kaupunkien välillä. Työ­mat­ka­lii­ken­teen matkamäärä ja markkinahinta muodostavat ylivoimaisesti merkittävimmän osan tun­ne­li­or­ga­ni­saa­ti­on toiminnasta ja tuloista. Siten tunnelin suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana tulee olla ensisijassa kyky palvella työmatkaliikennettä.

Työssä esitettiin alustava liiketoimintasuunnitelma ja sen edellyttämä vähimmäisinvestointi. Tunneli­ko­ko­nai­suutta voidaan ensimmäisen vaiheen jälkeen laajentaa ja sopeuttaa palvelukokonaisuuden ke­hit­tä­mis­tä toteutuvan kysynnän mukaisesti.

Peruskonsepti muodostui seuraavista osista:

• Mahdollisimman suora tunneli Helsingin keskustan ja Tallinnan Balti Jaamin asemien välille.
• Tunnelin pendelijunat ovat osa Helsingin ja Tallinnan seutujen paikallisjunaliikenteen palvelua tarjoten vaihdottomat yhteydet kummankin seudun paikallisjunaverkoille.
• Helsingissä tunnelin asema sijoitetaan Kaivokadun alapuolelle metron ja Pisara-radan varauksien välille tasolle -35 metriä, josta rata nousee nykyisen radan tasoon ja Pasilan asemalle ennen Nordenskjöldinkatua.
• Tunnelissa ajetaan myös autojenkuljetusjunia kaupunkien jakeluliikenteen sekä pidemmän matkan maantierahdin tarpeisiin.
• Tunneli on EU:n rautatieliikenteen yhteensopivuuden normien (TSI) mukainen, jotta kummankin maan rautatiekalusto sekä tulevan Rail Baltican junien liikennöinti tunnelissa on mahdollista.

Tunnelin alkuvaiheelle laskettiin alla olevan taulukon mukaiset juna- ja käyttömäärät.

Junatyyppi	Junia/pvä	Junia/vuosi	Kuorma/vuosi	Selite
Paikallisjunat	100	32.000	13,1 M matkaa	Peruste H:gin seudun matkatilastot
Autojunat	17	6.200	121.000 autoa	Kuorma- ja pakettiautot junassa
Seutujunat	9	3.300	3,9 ton-km	Peruste 5 vaunun junat
Tavarajunat	3	1.100	3,1 M ton
Yöjunat	1	365	0,8 ton-km	Varsovaan tai Berliiniin

Tunnelin operatiiviseksi tulokseksi laskettin 210 M€ vuodessa. Perusteena on nykyaikainen ja jo olemassa oleva, kaupallisesti kypsä rautatiekalusto. Kulujen ja tulojen jakautuminen on esitetty alla.

Operointi ja kunnossapito	Kulut	Tulot
Paikallisjunat	58 %	79 % (lipputulot)
Autojunat	11 %	14 % (kuljetuspalvelumaksut)
Tunneli	31 %	7 % (ratakapasiteetin myynti)

Alkutiedon ehdotus tunneliksi poikkeaa 7.2.2018 julkaistusta viranomaissuunnitelmasta seuraavilta osin:

• Tunneliyhteys päättyy Helsingissä Helsingin ja Pasilan asemien välille ja yhtyy Pasilassa Suomen rataverkkoon.
• Tunneliyhteys johdetaan Tallinnassa Balti Jaamin asemalle, jonka länsipuolella rata yhtyy Viron rataverkkoon.
• Yhteydet ja terminaalit Helsingin ja Tallinnan lentokentille eivät kuulu ensimmäiseen toteutusvaiheeseen, vaan lentokenttiä palvellaan olemassa olevin ratayhteyksin, joita tunnelin junat voivat käyttää suoraan.
• Tunnelissa on limiraide, jossa on sekä eurooppalainen 1435 mm:n raideleveys että suomalais-virolainen 1520/1524 mm:n raideleveys.
• Autojenkuljetusjunille on terminaali Helsingissä Ilmalassa ja Tallinnassa Balti Jaamin länsipuolella, jossa on useita ratapihoja.
• Siirtokuormaus ja tarvittaessa raideleveyden vaihto tapahtuu ensisijaisesti Tallinnassa.

Alkutiedon tunnelikonseptin poikkeaminen viranomaissuunnitelmasta alentaa hankkeen aloitusvaiheen kokonaiskustannusta alla luetelluista syistä:

• Hankkeen kokonaispituus on Suomen puolella lyhyempi tunnelin päättyessä ennen Pasilaa Helsingin lentokentän sijaan.
• Viron puolella tunnelihanke pitenee rakennettaessa rata Balti Jaamin asemalle.
• Suomessa tarvitaan vain yksi maanalainen asema.
• Terminaalin rahdin siirtokuormausta ja raideleveyden muutosta varten tarvitaan vain Tallinnassa.
• Autojunien terminaalit ovat yksinkertaiset ja kustannuksiltaan alhaiset.

Alkutiedon kilpailutyön tekivät Antero Alku ja Esa Nurkka.

Linkit raporttiin ja työn esitelmään (kumpikin vain englanniksi).

 

Henkilökunta raidejoukkoliikenteessä

Selvitys asiakaspalveluhenkilökunnan käytöstä HKL:n metro- ja raitioliikenteessä. Arvioitu vaikutusta koettuun turvallisuuteen, matkustajamääriin sekä liikenteenhoidon talouteen. HKL:n julkaisusarja B:11/2009. Linkki työhön, PDF 1,4 Mt.

 

Mennäänkö metrolla? – Joukkoliikenteen uusi aika

Nykyaikaista joukkoliikennettä, sen kehitystä ja mahdollisuuksia sekä kaupunki­suunnittelua käsittelevä runsaasti kuvitettu tietokirja. Kirja esittelee toteutuneita joukkoliikenne- ja kaupunkirakenneratkaisuja useista Euroopan maista. Saatavana kirjakaupoista tai Alkutieto Oy:stä. Julkaistu 2007.

 

Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku–Loimaa ja Turku–Salo

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäselvityksen yhteydessä tehty selvitys paikallis­junaliikenteestä Turusta Loimaalle ja Saloon. Työssä on alustava liikennöinti­suunni­telma, matkustajamääräennuste ja kannattavuusarvio. Työ on valmistunut 2007. Linkki työhön, PDF 1,6 Mt.

 

Raitiotien kaupunkikehitysvaikutukset Raisiossa

Raision kaupungin tilauksesta tehty suunnitelma Raision keskusta-alueen kehittämi­sestä siten, että Raisiosta on raitiotieyhteys Turkuun. Työhön sisältyi arkkitehti Tommy Gustaffsonin diplomityö. Työ sisältää Raision keskusta-alueen maankäytön kehitys­suun­nitelman sekä suun­nitelman raitiotiestä Raision alueella ja arvion raitiotien kaupunkitalousvaikutuksista. Työ on valmistunut 2007.

 

Uusikaupunki–Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys

Osana Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehty selvitys henkilöjunalii­kenteen palauttamisesta Uudenkaupungin ja Turun välille. Työ on tehty 2005. Työ sisältää alustavan liikennöintisuunnitelman aikatauluineen, matkustajamääräennusteen, kannattavuusarvion sekä alustavan arvion radalla tarvittavista investoinneista. Linkki työhön, PDF 1,7 Mt.

 

Paikallisen raideliikenteen toteuttamismahdollisuudet Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen liiton tilauksesta vuonna 2004 valmistunut selvitystyö päivitti vuoden 2000 paikallisliikenneselvityksen ja vuoden 2002 pikaraitiotieselvityksen kustannukset ja lipputulotiedot. Lisäksi arvioitiin raiteiden rakentamisen kiinteistö­taloudellisia vaikutuksia. Linkki työhön, PDF 3 Mt.

 

Raitiovaunu tulee taas

Yleistajuinen kirja modernista raitioliikenteestä, Light Railista. Kirjoittaja Antero Alku, 2002.

 

Työt jatko-opintojen yhteydessä

Yleiskaavaehdotus Espoon Histaan

Harjoitustyönä TKK:ssa työryhmänä tehty osayleiskaava ja liikennejärjestelmä vuodelta 2006. Joukkoliikenneratkaisuna kevyt paikallisjunarata Espoon keskuksesta. Histan alueella kolme pysäkkiä. Ratkaisu sallii ELSA-radan toteuttamisen Histan ohi Turunväylän käytävässä maakuntakaavan mukaisesti.

 

Yleiskaavaehdotus Hyrylän varuskuta-alueelle

Opiskelijakilpailuna Aalto-yliopistossa työryhmänä tehty osayleiskaava ja liikennejärjestelmä vuodelta 2006. Joukkoliikenneratkaisuna pikaraitiotieyhteys Keravalta Hyrylän keskustaan. Kaavoituksen perusratkaisu identiteetiltään erilaisten persoonallisten kylien nauha. Henkilöautoilu kylissä ulkosyöttöinen, keskustat rakentuvat kävelyalueina raitiotiepysäkin ympärille. Toinen palkinto.

Työn lähtökohtana oli Hyrylän ilmatorjuntarykmentin varuskunta-alue, joka oli jäämässä pois käytöstä. Kilpailutyön ideana oli sijoittaa alueelle asutusta kyliin, joissa yhdyskuntarakenne ja pavelut täyttävät päivittäiset tarpeet ja elinympäristö vastaa asukkaiden toiveita asumismuodoista ja mahdollisuudesta autottomuuteen. Kylien ytimenä ovat ratikkapysäkin ympärillä olevat palvelut ja kävelyyn perustuva ympäristö. Raitiotie kytkee alueen kylät sekä Hyrylän että Keravan keskustoihin ja Keravan kautta edelleen mm. junalla Helsinkiin.

Työn ohessa tunnistettiin raitiotien potentiaali tukea vastaavanlaista yhdyskuntarakenteen kehitystä myös kilpailualueen ulkopuolella ja Keravalla. Keravan puolella raitiotie palvelisi myös jo rakennettuja alueita. Keravalla olisi mahdollisuutena jatkaa raitioliikenne Porvoon radalle esimerkiksi Nikkilään asti, mikäli vaunujen tekniikaksi valitaan rautatieverkkoon yhteensopiva kaksivirtavaunu.

Linkki aluetta kuvaavaan kuviteltuun lehtiartikkeliin, PDF 120 kt.

 

Viitesuunnitelma Porin Aittaluotoon

Harjoitustyö TKK:lla 2006. Porin Aittaluodon teollisuusalueen kaupunkiuudistus, osayleiskaavaluonnos ja kaupunkitilalliset ratkaisut. Suunnitelma tukeutuu rengasmaiseen raitiolinjaan, joka kytkee alueen Porin keskustaan ja rautatieasemaan. Korttelirakenne toistaa Porin vanhaa ruutkaavaa ja sen rakennusten mittakaavaa. Raitiotie on mahdollista toteuttaa edullisesti yksiraiteisena ja käytetyn vaunukaluston kanssa.

Linkki koko alueen havainnekuvaan.

 

Asemakaava Santahaminan Radioniemeen

Harjoitustyö TKK:lla 2005. Asumalähiö 1500 asukkaalle palveluineen rakentuen pien- ja kerrostaloista. Tukeutuu Laajasalon raitiotien laajennukseen Santahaminaan. Aluella kävelykeskusta ja tonttikadut ovat pihakatuja.

 

---

Sivu on tehty 31.1.2005. Viimeisin päivitys 7.8.2021.